Sisämaan markkinat vilkastuivat 1800-luvun loppuvuosikymmenillä. uudelleen elpyneillä maalaismarkkinoilla myytiin ensi sijassa karjaa. Aiemmin Ruoveden palkolliset olivat kulkeneet Tampereen Pertun markkinoilla tuhlaamassa rahansa. Ruoveden isäntien mielestä se oli väärin, ja he päättivät 1860-luvulla, että palkollisten piti vastedes kokoontua kirkolle Tampereen markkinoiden aikaan. Aamulehden kertoman mukaan Ruoveden Pertun markkinoilla oli 1882 väkeä ainakin 4000 henkeä. Kojurivistöstä tapasi kirjakauppiaan, lakkikauppiaan, onnenpöytiä ja posetiivin. Oli nisun, omenan ja kahvin myyjiä. Markkinahumu ei kuitenkaan ollut 1880-luvulla Ruoveden papiston mieleen ja kuntakokous päätti kieltää pitäjänmarkkinat. Tampereelle meno muodostui vilppulalaisille 1800-luvun lopulla tavaksi. Sinne veivät kesällä laivat ja talvella rekiurat Näsijärven vesistöä seuraten.

Keisari Aleksanteri II:n noustua valtaistuimelle Suomessa toteutettiin joukko taloudellisisa uudistuksia, joiden avulla tähdättiin maan hyvinvoinnin edistämiseen. Merkittävä uudistus oli maakaupan vapauttaminen vuonna 1859. Maaseudun kirkonkylien raitille alkoi nousta puoteja, joista maalaiskansa saattoi ostaa tarvitsemansa. Myös syrjäkyliin annettiin kauppaoikeuksia, vaikka niitä pidettiin pitkään tarpeettomina.

Vilppulan kauppaliikkeiden synty on yhteydessä liikenneoloihin. Näsijärven höydylaivaliikenne vakiintui ja mahdollisti syrjäseutujen kauppiaiden suorat liikeyhteydet Tampereelle ohi kirkonkylien kauppiaiden.

Vilppulan kauppiaat olivat sidoksissa suuriin Tampereen ja Vaasan tukkuliikkeisiin. Vähittäiskauppias turvautui ostoissaan kauppamatkustajiin, joita liikkui rautateillä yhtenään. Maakauppiaat eivät yleensä sitoutuneet tiettyyn tukkuliikkeeseen jäseneksi, vaan minkä tahansa liikkeen edullinen tarjous johti tilaukseen.

Kauppiaat etsiytyivät paikoille, joissa väki kävi säännöllisesti. Näitä olivat mm. tullimyllyt, joihin talolliset tulivat kärry- tai rekikuormineen. {VRH III 4:1}

1889- 1892

Epra (Efraim) Tamminen (ent Tamminiemi) (isä Manu Antinpoika (Emanuel) Tamminiemi Syntynyt 13.4.1862 Ruovesi. Kuollut 2.10.1940 Vilppula {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Käytti v. 1890 alkaen sukunimenään Tamminen. Alotti Tammikosken myllyn läheisyydessä kaupanpidon v. 1889 alussa. Muutti perheineen Vehkakoskelle. — Puoliso 4.2.1888 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus} Lyyti Maria Eprantytär *Heinola. Syntynyt 1.9.1869 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Kuollut 16.12.1943 Vilppula. Lyyti Maria annettiin kasvatiksi Mäkitalon Heinolan töllistä v. 1879 Keskisen Niemelän tölliin.

1892 - 1895

Kauppaa jatkoi Koitto-laivan lämmittäjä Juho Kustaa Kustaanpoika Kaski s. 2.10. 1862 Lempäälä

Vaimo Iita Matilda Akselintytär s. 24.9. 1864 Vehkalahti

1898 -1903

Juho Fredrik Harmovaara. Ent. Grålund. Syntynyt 7.1.1856 Tampere. Kuollut 1.6.1917 Ruovesi. Kauppias.

Johan Fredrik oli ollut oppilaana Gustaf Serlachiuksen omistamassa apteekissa Tampereella ja pääsi sittemmin kauppiaaksi tehtailija Serlachiuksen perustamaan kauppaan Mänttään. Harmovaarat pitivät myöhemmin kauppaa Vilppulassa ja Ruovedellä.

Perimätietoa: Harmovaarat pitivät kauppaa Vilppulassa Ala-Myllyllä ja kun heidän tyttärensä Hilja miehineen ryhtyi jatkamaan tätä kauppaa, muuttivat Ruovedelle Kekkoselle pitämään kauppaa.

Juho Fredrikin hauta on Ruoveden hautausmaalla kirkon takana olevassa kuusikossa. Haudalla on vanha ruosteinen rautaristi.

- Puoliso 25.9.1881 Tampere Ida Josefiina Hermannintytär. Syntynyt 23.11.1861 Messukylä {virkatodistus}. Ida Josefiinan vanhemmat kuolivat nälkään tai nälän heikentämänä tauteihin. Idan otti kasvatikseen Johan Fredrik Gefwert. Piika kuulutuksissa, perheenäiti, kauppias. Kuollut 13.12.1952 Messukylä

1904 - 1916

Antton (Antto) Tamminiemi/Tamminen. Syntynyt 14.11.1878 Ruovesi. kauppias. Kuoli 37v 10 kk 12 pv vanhana 26.9.1916 Vilppula {Kuolinilmoitus.}. Toisissa lähteissä Antton Tamminen, kuten kuolinilmoituksessa. — Puoliso 26.5.1900 Hilja Juhontytär Harmovaara. Syntynyt 11.9.1881 Kuorevesi. Kuollut 12.10.1916 Ruovesi.

Perimätietoa: Sukunimilain voimaantullessa vanhin lapsista valitsi sukunimekseen Tamminen, muille sisaruksille määräsi holhooja sukunimeksi Tamminiemi.

1917 – 19xx

19xx - 1933

Sittemmin kauppaa piti Sune Kallioinen. Kauppa paloi 9.7.1933, jonka jälkeen Kallioinen piti kauppaa Tyynysniemen piharakennuksessa, kunnes muutti Tampereelle. {VRH III:4:2}