Manu Tamminiemen esivanhemmat

. 1

Manu Antinpoika (Emanuel) Tamminiemi. (Isä 2, Äiti 3). Syntynyt 31.7.1834 Ruovesi. Kuollut 24.8.1913 Vilppula Tamminiemi. Kastettu 4.8.1834 Ruovesi, Vessari. "Asianomaisen Tuomarin Helmikuun 24 päivänä 1860 Vuokraajanpoika Emanuel Antinpoika Vessarille antaman kiinnekirjan Tamminiemen 2/9 manttaalisen perintötalon N:o 2 Elämäntaipaleen kylässä, Ruoveden pitäjää, minkä tilan hän oli ostanut kauppakirjalla Toukokuun 1. päivältä 1858"

Toloppakelekalla Vilippulaan - kirjasta: Tamminiemen Manu, kyläkuntansa arvokkain isäntä, oli maksamassa papinvaaluja rovestille Ruoveden Pyynikkilässä. Kun rovasti oli saatavansa kuitannut, hän kehoitti Manua menemään pappilan kyökkikamariin kahville. Mutta omasta mielestään Manun olisi pitänyt tulla kutsutuksi pappilan saliin. Hän sanoi rovastille: "Kyllä Tamminiemessäkin on kyökkikamari".

Kalle Koskinen teki torpankontrahdin Tamminiemen Manun kanssa ja asettui Onnelan torpan asukkaaksi. Torpankontrahtiin kuuluivat taksvärkkipäivät. Onnelaan oli tullut tieto, että seuraavana päivänä Tamminiemessä leikataan ruista. Kun kellonaikaa ei ollut sovittu, lähti Kalle jo ennen viittä. Tamminiemen pihalla ei näkynyt muita kuin isäntä, joka istui kaivon kannella. Sanottiin hyvät huomenet, juteltiin, mutta kun värkkäreitä ei kuulunut, Kalle kysyi, missä väki viipyy. Isäntä sanoi: "Pellolla olivat, menivät sinne jo aamulla". Kallen sisu ei antanut myöten enää kysyä isännältä, missä päin ruishalme oli. Arvaamalla löytyi.

Onnelainen oli tekemässä tavanomaista taksvärkkipäiväänsä Tamminiemessä. Illallisen jälkeen isäntä astuskeli Kallea kohti käsiojossa ja sormien välissä oli hyvä rahatukko. Isäntä sanoi. "Tämä ei ole palkka eikä velka, mutta osta sillä lehmä', että saat mukuloilles maitoo". Isäntä-Manusta ja torppar-Onnelaisesta tuli uskolliset ystävät.

Tamminiemessä pojat olivat maalanneet ja kiilloittaneet kirkkoreen Manu-vaarin mielestä liian koreaksi. Vaari ryhtyi täydentämään työtä ja veteli tervaa päälle. Pojat yrittivät esittää omia vastalauseitaan, mutta vaari ei ollut kuulevinaan, vaan sanoi: "Maalari putsaaa ja puleeraa".

Naapureitten pojat Tamminiemen Antto ja Rajan Antto olivat Tammilahden tienoon parhaat luistelijat, mutta tietoa ei ollut, kumpi oli lopulta parempi. Elänne oli jo jäässä, kun molemmat Antot menivät polttopuita kasaamaan Tamminiemn Raivionniemeen. Sinne oli jäämatka, joten luistimet sopi ottaa mukaan, kun kelikin oli hyvä. Tamminiemen Antto iski heti kirveensä kantoon kiinni ja sanoi: "Tänäpäivänä katsotaamn, kumpi meistä on luistimilla parempi!" Ajatus miellytti toistakin Anttoa. Lähdettiin rinnakkain kohti vastakkaista Savitaipaleen rantaa. Palattiin rinnatusten, kierrettiin Elännettä ristiin rastiin, kieputtiin saarien ympäri, aina vaan rinnakkain. Tamminiemen rantaa sentään varottiin, ettei kotiväki päässyt tuntemaan. Koko päiväsydän kului jännittävässä ottelussa. Iltahämyssä palattiin Tamminiemeen. Paremmuus oli jäänyt ratkaisematta. Pojat istuivat syömässä, kun Manu tuli pirtin puolelle. Hän sanoi: "En eläissäni ole nähäny niin hyviä luistinmiehiä kuin tänään Elänteellä, leijailivat kuin pääskyset jäätä pitkin. Satuitteko näkemään, keitä olivat?" Mutta Antto-pojat vakuuttivat: "Ei ole huomattu, tehtiin töitä kovasti." Isäntä nuhteli: "No olisitte tekin nyt saaneet niitä tovin seurata, kun minäkin huvikseni kattelin koko päivän." Manu maksoi Rajan Antolle kyllä hyvän päiväpalkan, mutta silti Antto oli sitä mieltä, ttä siinä ei ollut penniäkään liikaa, niin kova päivä se oli ollut.

Toloppakelekalla Vilippulaan kasku n:o 401 jonka kertoja on Tamminiemi Veli-Jussi: Raatari Noustaatti ( oik. Nålstedet eli Neulanen ) omisti Vessarin. Sieltä hän lähti ostamaan vanhimmalle pojalleen Manulle Tamminiemeä. Kauppa syntyi helposti, sillä lohnan nenällä oli looturahat valmiina talokauppa varten. (Kaskussa on väärää tietoa, Nåhlstedt ei omistanut Vessaria, vaan oli sen vuokraaja)

Perimätietoa: Manu oli omapäinen mies, joka määräsi talossaan. Milja piti rusinasopasta, mutta Manu ei antanut keittää. Kahvia sai kyllä keittää ja niinpä Milja keitti rusinasoppaa kahvipannussa. - Manun sanonta:" Aaamusta sitä ihiminen aikoo mitähäntä aikoo". Talollinen Vilppula Tamminiemi.

I. 2

Antti Tanelinpoika (Anders Danielsson) Nåhlstedt. (Lapsi 1, Isä 4, Äiti 5). Syntynyt 6.8.1802 Ruovesi Talluslammi {HISKI, Maija Sinisalon sukututkimus}. Pitäjänräätäli , talonvuokraaja. Kuollut 8.12.1884 Vilppula Tamminiemi {Maija Sinisalon sukututkimus}. Haudattu 1884 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus}. Tullut 1867 Vilppula Tamminiemi perheineen {Maija Sinisalon sukututkimus}.

Puoliso 1.1.1829 Ruovesi

I. 3

Maija Liisa Matintytär. (Lapsi 1, Isä 6, Äiti 7). Kuollut koulinsyy: barnsb = lapsivuode?, 38 v 12.4.1841 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus, HISKI}. Ritoniemen piika. Haudattu 18.4.1841 Ruovesi {Hiski - Ruovesi - haudatut}. Syntynyt 3.5.1803 Saarijärvi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus.}.

Lapset:

Augusta Loviisa Nåhlstedt. Syntynyt 9.10.1829 Ruovesi, Wessari. Puoliso 27.10.1853 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus} Obadias Kaarlenpoika *Yli-Hanho. Syntynyt 17.9.1833 Ruovesi Yli-Hanho {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Kuollut 1.2.1872 Ruovesi Yli-Hanho. Lautamies, Yli-Hanhon isäntä. Obadiaalla oli Ruoveden ensimmäinen palovakuutuskirja nro 1, arvo 1570 mk.

Amanda Vilhelmiina Nåhlstedt. Syntynyt 22.11.1831 Ruovesi, Wessari. Puoliso 22.7.1855 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus} August Juhonpoika *Haapala. Syntynyt 24.5.1830 Ruovesi Vessari Haapaniemen torppa {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Kuollut 27.5.1893 Ruovesi Haapalan tölli. Haapalan töllin isäntä.

Manu Antinpoika (Emanuel) Tamminiemi (Taulu 1). Syntynyt 31.7.1834 Ruovesi. Kuollut 24.8.1913 Vilppula Tamminiemi. Puoliso 1:o 12.7.1861 Tilda Erlanderintytär Hasselgren. Syntynyt 28.5.1843 Ruovesi. Kuollut 10.8.1863 Ruovesi. Puoliso 2:o 26.8.1864 Ruovesi {HISKI} Milja (Emilia) Kustaantytär Isotalo. Syntynyt 26.6.1842 Ruovesi. Kuollut 25.10.1913 Vilppula.

Greta Nåhlstedt. Syntynyt 1.11.1836 Ruovesi, Wessari. Puoliso 10.7.1857 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus} Epra Antinpoika (Ephraim) Tervaniemi. Syntynyt 30.1.1837 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Myöh. Wessari.

Amalia Maria Nåhlstedt. Syntynyt 26.2.1839 Ruovesi.

Elisabeth Nåhlstedt. Syntynyt 17.3.1841 Ruovesi.

II. 4

Taneli Tanelinpoika *Talluslammi. (Lapsi 2, Isä 8, Äiti 9). Syntynyt 10.3.1764 Ruovesi Hänninen. Kuollut Kuolinsyy hetsigf (polttotauti) 22.4.1808 Ruovesi Talluslammi. Torppari, asui Talluslammen torpassa.

Puoliso 14.12.1788 Ruovesi

II. 5

Marketta Joosepintytär *Hursti. (Lapsi 2). Syntynyt 26.5.1765 Ruovesi Hursti. Kuollut Kuolinsyy barnsb:d (lapsivuode) 16.2.1806 Ruovesi Talluslammi. Torpparin vaimo. Haudattu Haudattu med song 23.2.1806 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus}.

Lapset:

Johannes Tanelinpoika *Talluslammi. Syntynyt 16.5.1789 Ruovesi Talluslammi. Kuollut 12.4.1808 Ruovesi.

Matti Tanelinpoika *Talluslammi. Syntynyt 8.2.1791 Ruovesi Talluslammi. Kuollut 18.6.1868 Ruovesi.

Liisa Tanelintytär *Talluslammi. Syntynyt 8.4.1793 Ruovesi Talluslammi. Kuollut 28.7.1822 Ruovesi Manninen.

Kaisa Tanelintytär *Talluslammi. Syntynyt 14.3.1795 Ruovesi Talluslammi. Kuollut 8.10.1802 Ruovesi.

Abraham Tanelinpoika *Talluslammi. Syntynyt 30.3.1797 Ruovesi Talluslammi. Kuollut 28.9.1802 Ruovesi.

Henrik Tanelinpoika *Talluslammi. Syntynyt 11.1.1800 Ruovesi Talluslammi. Kuollut 1802 Ruovesi.

Antti Tanelinpoika (Anders Danielsson) Nåhlstedt (Taulu 2). Syntynyt 6.8.1802 Ruovesi Talluslammi. Puoliso 1:o 1.1.1829 Ruovesi {HISKI} Maija Liisa Matintytär. Kuollut koulinsyy: barnsb = lapsivuode?, 38 v 12.4.1841 Ruovesi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus, HISKI}. Ritoniemen piika. Haudattu 18.4.1841 Ruovesi {Hiski - Ruovesi - haudatut}. Syntynyt 3.5.1803 Saarijärvi {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus.}. Puoliso 2:o 25.2.1842 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus} Riikka Abrahamintytär (Henrica Abrahamsdotter). Syntynyt 14.4.1819 Ruovesi Lahomäki {Maija Sinisalon sukututkimus}. Kuollut 9.8.1892 Vilppula Tamminiemi {Maija Sinisalon sukututkimus}.

Abraham Tanelinpoika *Talluslammi. Syntynyt 10.2.1806 Ruovesi talluslammi. Kuollut 8.4.1806 Ruovesi.

II. 6

Matti Juhonpoka. (Lapsi 3).

II. 7

Kaisa Juhontytär. (Lapsi 3).

Lapsi:

Maija Liisa Matintytär (Taulu 3). Kuollut 12.4.1841 Ruovesi. Puoliso 1.1.1829 Ruovesi {HISKI} Antti Tanelinpoika (Anders Danielsson) Nåhlstedt. Syntynyt 6.8.1802 Ruovesi Talluslammi {HISKI, Maija Sinisalon sukututkimus}. Pitäjänräätäli , talonvuokraaja. Kuollut 8.12.1884 Vilppula Tamminiemi {Maija Sinisalon sukututkimus}. Haudattu 1884 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus}. Tullut 1867 Vilppula Tamminiemi perheineen {Maija Sinisalon sukututkimus}.

III. 8

Taneli Olofinpoika Österberg. (Lapsi 4, Isä 16, Äiti 17). Syntynyt 5.2.1728 Ruovesi Ruhala. Kuollut Kuolinsyy: vanhuus 26.6.1799 Ruovesi. Renki. Taneli Olofinpoika asui perheineen renkinä Mannisen ja Hännisen taloissa v 1753 - 1764, Ruhalassa 1771 - 1776.Talluslammin torpan uudisraivaaja. Talluslammen torppa kirkonkirjoissa omana sivunaan vuodesta 1777. Taneli oli Talluslammin torppari.

Puoliso 11.5.1752 Ruovesi pappilan pitäjäntupa

III. 9

Valpuri Johanneksentytär. (Lapsi 4). Syntynyt 11.5.1730 Ruovesi Ruhala. Kuollut Kuolinsyy: vanhuus 8.8.1807 Ruovesi.

Lapset:

Anna Tanelintytär *Talluslammi. Syntynyt 20.11.1753 Ruovesi Manninen. Kuollut 13.4.1799 Ruovesi Kärkelä.

Riitta Tanelintytär *Talluslammi. Syntynyt 11.8.1757 Ruovesi Hänninen.

Taneli Tanelinpoika *Talluslammi (Taulu 4). Syntynyt 10.3.1764 Ruovesi Hänninen. Kuollut 22.4.1808 Ruovesi Talluslammi. Puoliso 1:o 14.12.1788 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus} Marketta Joosepintytär *Hursti. Syntynyt 26.5.1765 Ruovesi Hursti. Kuollut Kuolinsyy barnsb:d (lapsivuode) 16.2.1806 Ruovesi Talluslammi. Torpparin vaimo. Haudattu Haudattu med song 23.2.1806 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus}. Puoliso 2:o 20.12.1807 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus} Riitta Henrikintytär *Lahomäki. Syntynyt 6.7.1777 Ruovesi Lahomäki. Kuollut 12.6.1856 Ruovesi. Torpparin vaimo. Haudattu 1856 Ruovesi {Maija Sinisalon sukututkimus}.

IV. 16

Olof Danielsson Österberg. (Lapsi 8). Syntynyt n. 1684 Ruotsi Roslagenin Dannermora. sotila. Suuren Pohjansodan päättyessä Suomessa elettiin varsin poikkeuksellisia aikoja, sillä sota oli niellyt miehet vähiin. Rauha solmittiin Uudessa kaupungissa 30.8.1721 Ruotsin ja Venäjän välillä. Rauhansopimuksessa Ruotsi menetti kaikki Suomenlahden eteläpuoliset alueensa, mutta Suomi jäi ja raja vedettiin Vironlahdelta Porajärvelle, jossa se yhtyi Stolpovan rajaan. Suomen alueen turvaamiseksi Ruotsi siirsi sotilaita Suomeen 30.9.1721 ruotuarmeijan vahvistamiseksi. Sotilaat siirrettiin länsigöötanmaalaisesta kolmikasrykmentistä VG3 eli Västgöta. Näitä sotilaita sanottiin täällä väskööteiksi. Porin jalkaväkirykmentiin Ruoveden komppaniaan heitä määrättiin 26, mutta varmaan osa jäi tulematta, koska vain 14 sotilaasta on jäänyt tietoja Ruovedelle.

Yksi näistä oli Olof Danielsson Österberg. Olof oli syntynyt Roslagenin Dannermoran pitäjässä n. 1694 ja tuli sotilaaksi n. 1711 (27 v. 1721) Ruoveden komppaniassa hänestä tuli Väärinmajan ruodun nro 85 korpraali, myöhemmin ruotu muuttui numeroksi 87. Hän oli lukutaitoinen ja asui Kotalahdessa ja Seppälässä. Hänen tehtävänään oli toimia kouluttajana 1696 perustetussa ruotuarmeijassa. Koulutus tapahtui Ruoveden kirkolla. Ohjesäännön mukaan piti harjoitusta olla alkuvuosina kaksi kertaa kesässä kahden päivän jaksoissa sekä kerran kesässä oli määrä lähteä 10-päiväisiin rykmentin harjoituksiin. Rykmentin kokoontumiset ja harjoitukset pidettiin 1770-luvulle Messukylässä, sen jälkeen Parolassa. Matkat kuljettiin tietenkin marssimalla.

Ruoveden komppanian päällikkönä toimi sotavankeudesta palattuaan 1723 Robert Watzon (hän oli ollut 4 vuotta sotavankeudessa Siperiassa, mutta karkasi sieltä kävellen kotiin.) Watzon lupasi olla jokaisen ruotsalaisen sotilaan lapsen kummina osoittaen näin, että maa tarvitsi jatkossakin sotilaita. Hän myös piti lupauksensa jos oli paikkakunnalla ja sotilaat tekivät parhaansa. Niimpä melkein kaikki naimattomat löysivät aviokumppaninsa täältä, muutamat jo naimisissa olleetkin. Näin kävi myös Olof Österbergin. Hän oli hankkinut hevosen ja kätevänä käsistään hän aikansa kuluksi oli tehnyt rukin, jota ei silloin Suomessa vielä tunnettu. Kotalahdessa hän nosti sen hevosen selkään ja lähti Seppälään katsomaan piikatyttöjä. Sieltä hän löysi Maria Iisakintyttären, s 22.3.1703. Olof oli myös Ruotsissa naimisissa Elisabeth Nilsintyttären kanssa.

Maria oli Mannisen kylän suurimman talon tytär, mutta tietysti hän ihastui tuollaiseen komeaan ratsumieheen, joka vielä toi hänelle lahjaksi rukin, sillä Olofilla oli sotilaan uniformu, johon kuului kolmikulmainen hattu, sininen päällystakki, varustettu keltaisella kauluksella ja vuorilla sekä messinkisoljilla, liivi ja housut olivat keltaiset. Ensimmäinen lapsi syntyi 1724, kastekirjaan on merkitty äidiksi Maria Jaakontytär, mutta tätä äidin patronyymiä on syytä epäillä, sillä aviottomien lasten kohdalla merkinnät ovat suorastaan tarkoituksella vääriä. Käräjillä määrättiin molemmille asiaankuuluvat sakot. Toinen tyttö syntyi 17.12.1727 saaden nimekseen Kirsti. Tällöin Olof määrättiin kujanjuoksurangaistukseen (kujanjuoksussa rangaistava kulki lautamiesten välistä määrätyn määrän kertoja ja lautamiehet löivät raipoilla kahta puolta). Ilmeisesti Olof oli sangen suosittu henkilö, koska lautamiehet eivät tarpeeksi tehokkaasti suostuneet toimeen panemaan rangaistusta ja saivat myöhemmin sakot laiminlyönnistä. Pariskunta ei rangaistuksesta huolimatta suostunut eroamaan ja seuraavana vuonna syntyi taas lapsi poika 2.5.1728, joka sai nimekseen Daniel. Käräjillä todettiin tällöin, että Olofin vaimo Ruotsissa oli suostunut avioeroon kuultuaan miehensä elämästä Suomessa. Vihdoin voitiin Maria ja Olof laillisesti vihkiä. Heille syntyi vielä tytär 2.7.1731, joka sai nimen Anna. Kohta tämän jälkeen Olof katoaa kirjoista, ehkä hän palasi takaisin Ruotsiin. Hän oli saanut eron palveluksesta 28.8.1728.

Kirstn kohdalla suku jatkui niin, että hän avioitu Ruhalan sotamies Antti Robertin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Danielista tuli 1775 Talluslammin torpan uudisraivaaja ja hänen ainosata pojastaan sotilas. Ilmeisesti hän kaatui Suomen sodassa, koska hän on kuollut 1808. Hänen pojastaan tuli räätäli Nåhlstedt. Annan suku suuntautui Vilppulan Ajostaipaleen kylälle.

Puoliso 1723 Ruovesi

IV. 17

Maria Iisakintytär *Manninen. (Lapsi 8, Isä 34, Äiti 35). Syntynyt 22.3.1703 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Kuollut kuolinsyy: vanhuus 2.1.1789 Ruovesi.

Lapset:

tyttö Österberg. Syntynyt 1724 Ruovesi.

Kirsti Olofin tytär Österberg. Syntynyt 17.2.1727 Ruovesi. Puoliso 23.3.1747 Ruovesi Väärinmaja Manninen {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus} Antti Joosepinpoika Roberg. Syntynyt 1730? 5.10.1727 Ruovesi Ylä-Ruhala {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Kuollut 20.11.1768 Ruovesi Ruhala. nysslegde soldat.

Taneli Olofinpoika Österberg (Taulu 8). Syntynyt 5.2.1728 Ruovesi Ruhala. Kuollut 26.6.1799 Ruovesi. Puoliso 11.5.1752 Ruovesi pappilan pitäjäntupa {Maija Sinisalon sukututkimus} Valpuri Johanneksentytär. Syntynyt 11.5.1730 Ruovesi Ruhala. Kuollut Kuolinsyy: vanhuus 8.8.1807 Ruovesi.

Anna Olofintytär Österberg. Syntynyt 20.11.1731 Ruovesi. Kuollut 3.3.1809 Ruovesi Rynkälä. Puoliso 26.12.1754 Ruovesi Manninen {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus} Jooseppi Joosepinpoika *Rikala. Syntynyt 22.3.1732 Ruovesi Ruhala Ylä-Ruhala {Maija-Liisa Sinisalon sukututkimus}. Kuollut 9.6.1797 Ruovesi.

V. 34

Iisakki Heikinpoika *Manninen. (Lapsi 17, Isä 68, Äiti 69). Syntynyt <1669 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Kuollut 1702> Ruovesi Manninen. Iisakki oli veljensä Yrjön jälkeen isäntänä kotonaan Väärinmajan Mannisella 1676 -1699, kuoli todennäköisesti Isonvihan aikana.

Puoliso 30.11.1700 Ruovesi

V. 35

Riitta Matintytär *Kokko. (Lapsi 17, Isä 70, Äiti 71). Syntynyt 1675 Ruovesi Väärinmaja Kokko {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Kuollut 73 v 18.12.1784 Ruovesi {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Talollisen tytär.

Lapset:

Kaarina Iisakintytär (Carin) *Manninen. Syntynyt 13.1.1701 Ruovesi Manninen.

Maria Iisakintytär *Manninen (Taulu 17). Syntynyt 22.3.1703 Ruovesi Manninen. Kuollut 2.1.1789 Ruovesi. Puoliso 1723 Ruovesi {Juhani Mäenpään sukututkimus} Olof Danielsson Österberg. Syntynyt n. 1684 Ruotsi Roslagenin Dannermora. sotila. Suuren Pohjansodan päättyessä Suomessa elettiin varsin poikkeuksellisia aikoja, sillä sota oli niellyt miehet vähiin. Rauha solmittiin Uudessa kaupungissa 30.8.1721 Ruotsin ja Venäjän välillä. Rauhansopimuksessa Ruotsi menetti kaikki Suomenlahden eteläpuoliset alueensa, mutta Suomi jäi ja raja vedettiin Vironlahdelta Porajärvelle, jossa se yhtyi Stolpovan rajaan. Suomen alueen turvaamiseksi Ruotsi siirsi sotilaita Suomeen 30.9.1721 ruotuarmeijan vahvistamiseksi. Sotilaat siirrettiin länsigöötanmaalaisesta kolmikasrykmentistä VG3 eli Västgöta. Näitä sotilaita sanottiin täällä väskööteiksi. Porin jalkaväkirykmentiin Ruoveden komppaniaan heitä määrättiin 26, mutta varmaan osa jäi tulematta, koska vain 14 sotilaasta on jäänyt tietoja Ruovedelle.

Yksi näistä oli Olof Danielsson Österberg. Olof oli syntynyt Roslagenin Dannermoran pitäjässä n. 1694 ja tuli sotilaaksi n. 1711 (27 v. 1721) Ruoveden komppaniassa hänestä tuli Väärinmajan ruodun nro 85 korpraali, myöhemmin ruotu muuttui numeroksi 87. Hän oli lukutaitoinen ja asui Kotalahdessa ja Seppälässä. Hänen tehtävänään oli toimia kouluttajana 1696 perustetussa ruotuarmeijassa. Koulutus tapahtui Ruoveden kirkolla. Ohjesäännön mukaan piti harjoitusta olla alkuvuosina kaksi kertaa kesässä kahden päivän jaksoissa sekä kerran kesässä oli määrä lähteä 10-päiväisiin rykmentin harjoituksiin. Rykmentin kokoontumiset ja harjoitukset pidettiin 1770-luvulle Messukylässä, sen jälkeen Parolassa. Matkat kuljettiin tietenkin marssimalla.

Ruoveden komppanian päällikkönä toimi sotavankeudesta palattuaan 1723 Robert Watzon (hän oli ollut 4 vuotta sotavankeudessa Siperiassa, mutta karkasi sieltä kävellen kotiin.) Watzon lupasi olla jokaisen ruotsalaisen sotilaan lapsen kummina osoittaen näin, että maa tarvitsi jatkossakin sotilaita. Hän myös piti lupauksensa jos oli paikkakunnalla ja sotilaat tekivät parhaansa. Niimpä melkein kaikki naimattomat löysivät aviokumppaninsa täältä, muutamat jo naimisissa olleetkin. Näin kävi myös Olof Österbergin. Hän oli hankkinut hevosen ja kätevänä käsistään hän aikansa kuluksi oli tehnyt rukin, jota ei silloin Suomessa vielä tunnettu. Kotalahdessa hän nosti sen hevosen selkään ja lähti Seppälään katsomaan piikatyttöjä. Sieltä hän löysi Maria Iisakintyttären, s 22.3.1703. Olof oli myös Ruotsissa naimisissa Elisabeth Nilsintyttären kanssa.

Maria oli Mannisen kylän suurimman talon tytär, mutta tietysti hän ihastui tuollaiseen komeaan ratsumieheen, joka vielä toi hänelle lahjaksi rukin, sillä Olofilla oli sotilaan uniformu, johon kuului kolmikulmainen hattu, sininen päällystakki, varustettu keltaisella kauluksella ja vuorilla sekä messinkisoljilla, liivi ja housut olivat keltaiset. Ensimmäinen lapsi syntyi 1724, kastekirjaan on merkitty äidiksi Maria Jaakontytär, mutta tätä äidin patronyymiä on syytä epäillä, sillä aviottomien lasten kohdalla merkinnät ovat suorastaan tarkoituksella vääriä. Käräjillä määrättiin molemmille asiaankuuluvat sakot. Toinen tyttö syntyi 17.12.1727 saaden nimekseen Kirsti. Tällöin Olof määrättiin kujanjuoksurangaistukseen (kujanjuoksussa rangaistava kulki lautamiesten välistä määrätyn määrän kertoja ja lautamiehet löivät raipoilla kahta puolta). Ilmeisesti Olof oli sangen suosittu henkilö, koska lautamiehet eivät tarpeeksi tehokkaasti suostuneet toimeen panemaan rangaistusta ja saivat myöhemmin sakot laiminlyönnistä. Pariskunta ei rangaistuksesta huolimatta suostunut eroamaan ja seuraavana vuonna syntyi taas lapsi poika 2.5.1728, joka sai nimekseen Daniel. Käräjillä todettiin tällöin, että Olofin vaimo Ruotsissa oli suostunut avioeroon kuultuaan miehensä elämästä Suomessa. Vihdoin voitiin Maria ja Olof laillisesti vihkiä. Heille syntyi vielä tytär 2.7.1731, joka sai nimen Anna. Kohta tämän jälkeen Olof katoaa kirjoista, ehkä hän palasi takaisin Ruotsiin. Hän oli saanut eron palveluksesta 28.8.1728.

Kirstn kohdalla suku jatkui niin, että hän avioitu Ruhalan sotamies Antti Robertin kanssa. Heille syntyi neljä lasta. Danielista tuli 1775 Talluslammin torpan uudisraivaaja ja hänen ainosata pojastaan sotilas. Ilmeisesti hän kaatui Suomen sodassa, koska hän on kuollut 1808. Hänen pojastaan tuli räätäli Nåhlstedt. Annan suku suuntautui Vilppulan Ajostaipaleen kylälle.

Marketta Iisakintytär (Margeta) *Manninen. Syntynyt 28.11.1709 Ruovesi Manninen. Kuollut 18.10.1783 Ruovesi Talluslammi.

VI. 68

Heikki Matinpoika Manninen. (Lapsi 34, Isä 136, Äiti 137). Syntynyt <1635 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Kuollut 1672> Ruovesi Manninen. Heikki oli vanhempiensa jälkeen isäntänä kotonaan Väärinmajan Mannisella 1647 - 1672.

Tärkein käsityön ala lienee ollut sepän ala - "syystä on sepälle palkka", sanoo sananlasku. Ruoveden väärinmajan Heikki Mannista, joka oli Mannisen isäntänä v. 1647 - 1672 kutsutaan v. 1650 nimellä Henrik Smed, mikä osoittaa hänen toista ammattiaan. VRH I s. 290.

Puoliso Teisko

VI. 69

Margareeta (Maisa) Heikintytär. (Lapsi 34). Kuollut 13.5.1683 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus; VRH I:2 475s}. Mannisen emäntä 1647 - 1672.

Lapset:

Heikki Heikinpoika *Manninen. Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut 31.1.1697 Ruovesi Manninen.

Kaarina (Carin) Heikintytär *Manninen. Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut Ruovesi Manninen.

Vappu Heikintytär *Manninen.

Juho Heikinpoika *Manninen. Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut 12.11.1682 Ruovesi Manninen.

Yrjö Heikinpoika *Manninen. Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut Ruovesi Manninen.

Sara Heikintytär *Manninen. Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut 1694 Ruovesi.

Iisakki Heikinpoika *Manninen (Taulu 34). Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut Ruovesi Manninen. Puoliso 1:o n. 1673 Ruovesi {Juhani Mäenpään sukututkimus} Kaarina (Carin). Kuollut 59 v 26.5.1697 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Emäntä Ruovesi Manninen 1676 - 1697. Puoliso 2:o 30.11.1700 Ruovesi {Juhani Mäenpään sukututkimus} Riitta Matintytär *Kokko. Syntynyt 1675 Ruovesi Väärinmaja Kokko {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Kuollut 73 v 18.12.1784 Ruovesi {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Talollisen tytär.

Riitta Heikintytär *Manninen. Syntynyt 1660 Ruovesi Manninen. Kuollut 3.4.1721 Ruovesi Manninen.

VI. 70

Matti Matinpoika *Kokko. (Lapsi 35, Isä 140, Äiti 141). Kuollut 1690 Ruovesi Väärinmaja Kokko. Isäntä Ruovesi Väärinmaja Kokko 1677 - 1690.

Puoliso

VI. 71

Marketta. (Lapsi 35). Syntynyt. Kuollut 1697 Ruovesi Kokko. isäntänä Ruovesi Väärinmaja Kokko 1691 - 1697.

Lapsi:

Riitta Matintytär *Kokko (Taulu 35). Syntynyt 1675 Ruovesi Väärinmaja Kokko. Kuollut 18.12.1784 Ruovesi. Puoliso 30.11.1700 Ruovesi {Juhani Mäenpään sukututkimus} Iisakki Heikinpoika *Manninen. Syntynyt <1669 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus}. Kuollut 1702> Ruovesi Manninen. Iisakki oli veljensä Yrjön jälkeen isäntänä kotonaan Väärinmajan Mannisella 1676 -1699, kuoli todennäköisesti Isonvihan aikana.

VII. 136

Matti Jaakonpoika Manninen. (Lapsi 68, Isä 272). Isäntä Ruovesi Manninen 1634 - 1646. Ruoveden itäosissa pantiin v. 1647 tarkastusmiehet tutkimaan Väärinmajan Yrjänä Nenosen ja Matti Mannisen kiistaa nuotta-apajasta. VRH I s. 284.

Puoliso

VII. 137

Elli Heikintytär. (Lapsi 68). Emäntä Ruovesi Manninen 1634 - 1646.

Lapsi:

Heikki Matinpoika Manninen (Taulu 68). Syntynyt Ruovesi Manninen. Kuollut Ruovesi Manninen. Puoliso Teisko {Juhani Mäenpään sukututkimus} Margareeta (Maisa) Heikintytär. Kuollut 13.5.1683 Ruovesi Manninen {Juhani Mäenpään sukututkimus; VRH I:2 475s}. Mannisen emäntä 1647 - 1672.

VII. 140

Matti Heikinpoika *Hyyrylä. (Lapsi 70, Isä 280, Äiti 281).

Puoliso

VII. 141

Aune. (Lapsi 70).

Lapsi:

Matti Matinpoika *Kokko (Taulu 70). Kuollut 1690 Ruovesi Väärinmaja Kokko. Puoliso {VRH I:2 473} Marketta. Syntynyt. Kuollut 1697 Ruovesi Kokko. isäntänä Ruovesi Väärinmaja Kokko 1691 - 1697.

VIII. 272

Jaakko Laurinpoika Manninen. (Lapsi 136, Isä 544). Syntynyt ennen 1550. Isäntä Ruovesi Manninen 1603 - 1629, lautamies 1617, 1619. VRH I:2 475. Lampuodin poika, lampuoti, talollinen. Jaakko Laurinpoika oli Viikin kartanon rälssilampuoti Väärinmajassa. Ruoveden Väärinmajan Mannisen (Hietasen) talo jaettiin hänen jälkeensä hänen poikiensa Matin ja Heikin kesken.( Kota-aho Ulla, Pajunen, Pirkko: Matias Mattlinin esivanhempia)

Talvella v. 1600 oli Ruoveden Väärinmajan Jaakko Manninen erään aatelismiehen Kaarle Kustaanpojan palvelijan Sarka-Sipin kanssa mennyt Tuomas Olavinpoika -nimisen kruununtalonpojan eräpirtille (äräpörtte).Se sijaitsi alueella, jonka aatelismies katsoi omakseen. Saapujat häätivät sen tähden Tuomaan ja hänen veljensä ja "heittivät alas rakennuksen katon". Esimerkki osoittaa, että jonkinlainen asuinhuone on kuulunut eräsijalle. VRH I s. 132.

Vanhan Ruoveden rikkaimmat karjanomistajat v. 1600: 12. sijalla Ruovesi Väärinmaja Jaakko Manninen 19 23/24 nautayksikköä.VRH I s. 268. {Kota-aho Ulla, Pajunen, Pirkko: Matias Mattlinin esivanhempia: 360}.

VIII. 280

Heikki Martinpoika Hyyryläinen. (Lapsi 140, Isä 560). Isäntä Ruovesi Hyyrylä 1635 - 1659 VRH I:2 472. Vanhan Ruoveden rikkaimmat karjanomistajat v. 135: 27. sijalla Ruovesi Väärinmaja Heikki Hyyryläinen 13 1/24 nautayksikköä. VRH I s. 270.

Puoliso

VIII. 281

Aune Joosepintytär. (Lapsi 140).

Lapset:

Jooseppi Heikinpoika *Hyyrylä.

Matti Heikinpoika *Hyyrylä (Taulu 140). Puoliso {VRH I:2 473} Aune.

IX. 544

Lauri (Lasse) Manninen. (Lapsi 272). isäntä Ruovesi Manninen 1589. Manninen on Ruoveden kantatiloja ainakin vuodelta 1603.Kota-aho Ulla, Pajunen, Pirkko: Matias Mattlinin esivanhempia. Väärinmajan Manninen on vanhaa rälssiä, Viikin kalastuseräsija Väärinjärvellä jo v. 1552. Lauri Manninen oli Viikin lampuoti ainakin v. 1589. Viikin lampuoti ainakin v. 1589. Syntynyt ennen v 1510 {Kota-aho Ulla, Pajunen, Pirkko: Matias Mattlinin esivanhempia: 720}. Kuollut jälkeen 1560 {Kota-aho Ulla, Pajunen, Pirkko: Matias Mattlinin esivanhempia: 720}.

IX. 560

Martti. (Lapsi 280).

A

Aune 141, 281

Aune Joosepintytär 281

E

Elli Heikintytär 137

H

Haapala

August Juhonpoika 3

Hasselgren

Tilda Erlanderintytär 3

Hursti

Marketta Joosepintytär 5, 9

Hyyrylä

Jooseppi Heikinpoika 281

Matti Heikinpoika 140, 281

Hyyryläinen

Heikki Martinpoika 280

I

Isotalo

Milja (Emilia) Kustaantytär 3

K

Kaarina (Carin) 69

Kaisa Juhontytär 7

Kokko

Matti Matinpoika 70, 141

Riitta Matintytär 35, 69, 71

L

Lahomäki

Riitta Henrikintytär 9

M

Maija Liisa Matintytär 3, 5, 7

Manninen

Heikki Heikinpoika 69

Heikki Matinpoika 68, 137

Iisakki Heikinpoika 34, 69, 71

Jaakko Laurinpoika 272

Juho Heikinpoika 69

Kaarina (Carin) Heikintytär 69

Kaarina Iisakintytär (Carin) 35

Lauri (Lasse) 544

Maria Iisakintytär 17, 35

Marketta Iisakintytär (Margeta) 35

Matti Jaakonpoika 136

Riitta Heikintytär 69

Sara Heikintytär 69

Vappu Heikintytär 69

Yrjö Heikinpoika 69

Margareeta (Maisa) Heikintytär 69, 137

Marketta 71, 141

Martti 560

Matti Juhonpoka 6

N

Nåhlstedt

Amalia Maria 3

Amanda Vilhelmiina 3

Antti Tanelinpoika (Anders Danielsson) 2, 5, 7

Augusta Loviisa 3

Elisabeth 3

Greta 3

R

Riikka Abrahamintytär (Henrica Abrahamsdotter) 5

Rikala

Jooseppi Joosepinpoika 17

Roberg

Antti Joosepinpoika 17

T

Talluslammi

Abraham Tanelinpoika 5

Anna Tanelintytär 9

Henrik Tanelinpoika 5

Johannes Tanelinpoika 5

Kaisa Tanelintytär 5

Liisa Tanelintytär 5

Matti Tanelinpoika 5

Riitta Tanelintytär 9

Taneli Tanelinpoika 4, 9

Tamminiemi

Manu Antinpoika (Emanuel) 1, 3

Tervaniemi

Epra Antinpoika (Ephraim) 3

V,W

Valpuri Johanneksentytär 9, 17

Y

Yli-Hanho

Obadias Kaarlenpoika 3

Ö

Österberg

Anna Olofintytär 17

Kirsti Olofin tytär 17

Olof Danielsson 16, 35

Taneli Olofinpoika 8, 17

tyttö 17